9.02.2022
Yrityksen hiilijalanjälki johdon agendalle
Eilen Helsingissä oli pureva pakkanen, tänään puistot tulvivat vettä, huomenna suojaudumme lumimyrskyltä. Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että joku valitsee seuraavan päivän säätilan öisin arvalla.
Muualla maailmassa ei mene sen paremmin. Rankkasateet, helleaallot, tulvat ja kuivuus ovat tuttuja riesoja eri puolilla maailmaa.
Poikkeuksellisia sääilmiöitä ja sään nopeita vaihteluita pidetään yhtenä konkreettisena merkkinä maapallon nopeasta ilmaston lämpenemisestä, jota on tapahtunut 1800-luvun lopulta lähtien.
Ilmaston nopea lämpeneminen uhkaa maapallon vakiintuneita elinolosuhteita. Meret lämpenevät ja rehevöityvät. Monet ekosysteemille tärkeät lajit kärsivät henkitoreissaan. Jäätiköt uhkaavat sulaa. Meren pinta nousee ja voi alkaa peittää alleen asuttuja mantereita.
Kaikkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia emme osaa edes täysin ennakoida.
Ilmasto on toki vaihdellut ennenkin, mutta eri syistä ja paljon hitaammalla syklillä. Neljä viimeistä jääkautta ja niiden väliset lämpimät kaudet ovat johtuneet auringon kiertoradan muutoksista. Tutkijoiden laskelmien mukaan seuraava jääkausi voi koettaa n. 50 000 vuoden kuluttua.
Auringon kiertoradoille tuskin voimme mitään, mutta toimialojen, yritysten, yhteisöjen ja ihmisten aiheuttamalle ilmastonmuutokselle voimme.
Miten ilmastonmuutos liittyy yrityksiin?
Syypäänä ilmaston muuttumiseen ovat yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten aiheuttamat kasvihuonepäästöt, jotka ovat vapautuneet ilmakehään.
Oler varmasi kuullut puhuttavan hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjälki tarkoittaa yksittäisen maan, kaupungin, toimialan, yrityksen, tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Keskimääräisen kansalaisen aiheuttamat päästöt ovat pikkuruiset verrattuna keskimääräisen yrityksen päästöihin.
Suurimpia päästöjen aiheuttajia ovat saksalaisen Potsdam-instituutin selvityksen mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsien hakkaaminen, maatalous, autoilu, teollisuus, lentäminen, laivaliikenne ja jätteiden käsittely.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa saastuttavimmat sektorit olivat vuonna 2020 energia-ala (72%), maatalous (14%), teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö (11%) ja jätteiden käsittely (4%).
Pakko on paras muusa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Maailman päättäjät ovat tiedostaneet tilanteen vakavuuden. Taistelemme kuitenkin aikaa vastaan. Ekosysteemissä jo tapahtuneita tuhoja on hankala korjata.
Jo vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa 195 maata sitoutui toimillaan rajoittamaan ilmaston lämpötilan nousua 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
EU on käynnistänyt vuonna 2019 vihreän kehityksen ohjelman ( European Green Deal 2019) jonka ilmastotavoitteena on saavuttaa kaikissa jäsenmaissa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä ja 55 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä.
Monet kaupungit ja suuryritykset ovat jo ilmoittaneet sitoutuvansa samoihin suuriin ja konkreettisiin tavoitteisiin.
Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että kaikki tietyn tahon ilmakehään tuottamat hiilidioksidit voidaan sitoa ilmakehästä metsiin ja maaperään, joissa hiilestä ei ole haittaa vaan hyötyä. Kasvithan tarvitsevat hiilidioksidia kasvaakseen. Kun jokin taho on hiilineutraali, sen hiilijalanjälki eli toiminnasta aiheutuvat ilmastopäästöt ovat nolla.
Hiilineutraaliksi muuttuminen ei ole kuitenkaan aina helppoa.
Samaan aikaan kun maiden ja kaupunkien hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet liikenteen, rakentamisen ja yritystoiminnan kasvun myötä, niiden luontaiset hiilen varastoijat kuten metsät, niityt, puistot ja viheralueet ovat vähentyneet. Nyt tähänkin ollaan onneksi heräämässä.
Yrityksille hiilijalanjäljen pienentäminen vaatii usein uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Yksi helppo keino yrityksen päästöjen vähentämiseen on uusiutuvaan energiaan siirtyminen. Joskus yrityksissä tarvitaan myös muutoksia liiketoimintamalleihin, toimitiloihin, kalustoon, matkustukseen, hankintaan ja logistiikkaan.
Koska aika on kortilla, myös pakkoa tarvitaan muutoksen porkkanaksi. Se saadaan aikaan lainsäädännön, sakkojen ja sanktioiden avulla. EU on paraikaa kehittämässä lainsäädäntöä niin, että sen jäsenvaltioiden yrityksissä toiminnan ympäristöystävällisyydestä tulee pakollista, ei vapaaehtoista. Urakkansa EU aloitti alueensa suuryrityksistä, autoteollisuudesta ja uudisrakentamisesta. Näihin liittyvien EU:n direktiivien ansiosta yhä useampi meistä pääsee jo ajamaan sähköautoilla, asumaan matalaenergiataloissa ja maksamaan lisähintaa uusiutuvan energian käytöstä.
On enää ajan kysymys, milloin EU:n ympäristödirektiivit tulevat koskemaan kaikkia yrityksiä.
Johto ja hallitus vastuussa ympäristörikoksista.
Yritysten ympäristövaikutukset ovat muutakin kuin ilmastopäästöjä. Ympäristön kannalta kriittisiä toimintoja ovat mm. jätteiden käsittely, vaarallisten aineiden kuljetus ja maankäyttö ja rakentaminen.
Vaikka monet EU:n liittyvistä ympäristödirektiiveistä ovat vielä kehitysasteella, yritysten ympäristörikokset ovat tuon tuostakin käräjillä.
Rikosoikeudellinen vastuu yritysten ympäristörikoksista on niillä, joille on annettu tehtäväksi valvoa, että ympäristömääräyksiä ei rikota ja joilla on asemansa vuoksi tähän tarpeeksi toimivaltaa, vastuuta ja keinoja.
Jos yrityksen jätteiden käsittely on annettu tehtäväksi assistentin apupojalle ja ilman ohjeistusta hän kippaa ne mereen, vastuuseen ei joudu apupoika. Vastuuseen joutuu se, kenen ohjeistus jätteiden käsittelyyn olisi pitänyt antaa tai kenen asiaa olisi pitänyt yhtiössä viime kädessä valvoa.
Jos yhtiössä ei ole olla annettu kenellekään vastuulle ympäristöasioiden valvontaa, rikosvastuu on niillä, joiden vastuu olisi pitänyt jakaa.
Suomen Korkein oikeus teki vuonna 2016 paljon puhuttaneen ennakkoratkaisun, jossa toimitusjohtaja ja kaksi yhtiön hallituksen jäsentä joutuivat henkilökohtaisesti vastuuseen yhtiön tekemästä ympäristörikoksesta. Perunankäsittelystä peräisin olevaa lietettä oli laskettu luontoon.
Toimitusjohtaja oli yhtiön kantava voima ja tiesi tapahtuneesta, mutta hallituksen jäsenet eivät osallistuneet lainkaan yhtiön operatiiviseen toimintaan eivätkä tienneet tapahtumasta mitään. Toinen hallituksen jäsenistä oli liikejuristi, toinen talousosaaja. Yrityksen toiminta, perunahiutaleiden valmistus, oli vaatinut ympäristölupaa.
Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan myös hallituksen jäsenet vastasivat rikoksesta tuottamusperusteella. He olivat laiminlyöneet tehtävänsä, sillä heillä oli asemansa perusteella velvollisuus ottaa ympäristöasioista selvää, järjestää valvonta ja estää vahinkojen syntyminen. He olivat toimineet tässä törkeän huolimattomasti.
Rahoitus-ja sijoituskohteet ja kumppanuudet syyniin.
Finanssialan toimijat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, sillä sen rahoittaman yritystoiminnan päästöt ovat yli 700 kertaa suuremmat kuin finanssisektorin omat päästöt. Suosimalla jatkossa rahoitus- ja sijoitusehdoissaan vastuullisesti toimivia vähähiilisiä yrityksiä finanssialan toimijat innostavat koko yritysmaailmaa muuttumaan.
EU on kehittänyt yritysten toiminnan kestävyyteen ja ekologisuuteen luokitteluun oman luokittelujärjestelmän eli taksonomian (European Union Taxonomy), jonka piiriin pääsevät ensimmäisenä finanssialan toimijat ja yli 500 henkeä työllistävät pörssiyritykset. Heidän on raportoitava vuodesta 2022 alkaen, miten heidän toimintansa ja tuotteensa vaikuttavat ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
Taksonomiasta halutaan mekanismi, jonka avulla mm. yrityksen saaman rahoituksen hinta voidaan sitoa yritystoiminnan kestävyyteen ja ympäristövaikutuksiin.
EU:ssa valmistellaan myös uudistusta, joka velvoittaa pankit ja rahoituslaitokset julkistamaan tietoja lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä. Tämä tulee vaikuttamaan paitsi rahoittajiin, myös kaikkiin rahoitusta saaviin yrityksiin koosta ja toimialasta riippumatta.
Kyse ei ole ihan uudesta asiasta. Useat kansainväliset pääomasijoittajat ovat käyttäneet jo pitkään yritysten ESG:tä yhtenä kriteerinä vallitessaan sijoituskohteita.
Finanssialan ohella toinen tärkeä vaikuttajaryhmä ovat julkiset toimijat ja suuryritykset, jotka tekevät paljon hankintoja ja solmivat kumppanuuksia.
Jos he ottavat kumppaneita ja alihankkijoita valitessaan yrityksen ympäristövaikutukset ja vastuullisuuden yhdeksi tärkeistä valintakriteereistä, kaiken kokoiset yritykset ja yhteisöt alkavat motivoitua hiilijalanjälkensä pienentämisestä ja ESG:n kehittämisestä.
Vastuulliset valinnat ovat yrityksen riskien hallintaa.
Vastuullisten sijoitus- ja rahoituskohteiden, alihankkijoiden ja kumppaneiden suosiminen ei ole pelkkää hyväntekoa ja ilmastopolitiikkaa. Se on myös yritysten omaa riskien hallintaa.
Tutkimusten mukaan yritykset, jotka hoitavat yritysvastuunsa eli ESG:nsä kunnolla, menestyvät myös liiketoiminnassaan muita paremmin. He välttyvät muita todennäköisemmin ympäristöriskeiltä, maineriskeiltä ja taloudellisilta riskeiltä. Todennäköisesti he myös maksavat laskunsa, hoitavat hommansa ja ovat pystyssä vielä ensi vuonnakin.
Yritysten hiilijalanjälki segmentointikriteeriksi.
Toiset toimialat ovat ympäristövaikutuksiltaan ja hiilijalanjäljeltään suurempia kuin toiset. Silti jokaisen toimialan sisälläkin on aina eroja.
Jotta kaiken kokoisten yritysten ympäristövaikutusten arviointi ja vertailu olisi jatkossa helpompaa, kehitämme siihen Profinderissä selkeää mittaristoa. Apunamme tässä ovat alan asiantuntijat.
Ensimmäinen versio mittaristosta valmistuu kesäksi 2022, jolloin yrityksen hiilijalanjälki tulee yhdeksi b2b-kohderyhmäpalvelun segmentointikriteereistä. Asiakkaanamme voit tällöin valita yrityskohderyhmiä myös yrityksen hiilijalanjäljen koon mukaan.
Aluksi mittaristo tulee olemaan kolmeportainen, mutta sitä on tarkoitus kehittää myöhemmin kymmenportaiseksi.
Yrityspäättäjä: Kysy nämä kysymykset.
- Miten yrityksessäsi seurataan, valvotaan ja vähennetään toiminnan ympäristövaikutuksia?
- Miten teillä hallitaan ympäristö- ja maineriskejä? Miten vastuut on jaettu?
- Millainen on toimialasi ja yrityksesi hiilijalanjälki nyt ja millainen se on kolmen vuoden päästä?
- Onko teillä mahdollista huomioida jatkossa yrityksen hiilijalanjälki alihankkijoita, kumppaneita ja sijoituskohteita valitessa?
Lähteet:
Potsdam Institute for Climate Impact Research
Tieteen kuvalehti: Mistä vapautuu eniten hiilidioksidia?
Ymparisto.fi: Ympäristörikokset koulutusmateriaali
Lue myös:
ESG – Kaikki mitä sinun on hyvä siitä tietää
Sosiaalinen vastuu maksaa itsensä takaisin
