13.12.2021

Yrityksen sosiaalinen vastuu maksaa itsensä takaisin – Näin investoit parempaan tulevaisuuteen

Suomi kohahti, kun hampurilaisketjun työntekijöitä tuli ulos kaapista ja kertoi surkeista työoloistaan. Alaikäiset nuoret olivat joutuneet tekemään pahimmillaan kymmentuntisia päiviä ilman taukoja. Perehdytys oli usein jäänyt tekemättä. Työtä oli tehty välillä palkatta ja sovittuja työvuoroja oli lyhennetty noin vain ilman korvausta.

Asian tultua julkiseksi myös monien muiden pikaruokaketjujen, matkailualan ja kaupan alan nuoret työntekijät raportoivat samoista ongelmista. Nuorta työvoimaa ei vain käytetty työpaikoilla hyväksi, vaan työnantajat myös rikkoivat systemaattisesti työaika- ja työsuojelulakeja.

Kyse ei ole vain siitä, että työnantajien sosiaalinen vastuu loisti poissaolollaan ja he saattoivat rikkoa lakeja. Nuorille pitäisi antaa positiivisia kokemuksia työelämästä. Heitä pitäisi motivoida ja kannustaa – ei uuvuttaa, pelästyttää ja lannistaa. Nykynuorten asenteella, osaamisella ja verorahoilla pitäisi nimittäin jatkossa ratkoa ilmastonmuutoksen ohella myös työvoimapula ja eläkepommi.

Yritysten maine eri sidosryhmissä on myös koetuksella, kun ongelmat työoloissa, lakien noudattamisessa ja henkilöstön tai hoidettavien asiakkaiden hyvinvoinnissa tulevat ilmi. Aina ne tulevat ilmi, jossakin vaiheessa.

Sosiaalinen vastuu erottaa hyvät yritykset tavallisista.

Ilmastonmuutoksen uhan myötä useimmat yritykset ovat heränneet jo toimintansa ympäristövaikutuksiin, mutta on yhtä tärkeää huomioida toiminnan vaikutukset ihmisiin. Henkilöstöön, alihankkijoihin, yhteistyökumppaneihin, potilaisiin, asiakkaisiin ja muihin ihmisiin.

Sosiaalisesti vastuulliset yritykset eivät tyydy vain noudattamaan lakeja, minimoimaan aiheuttamiaan haittoja ja eliminoimaan mainekriisejä. Ne miettivät, miten voimme yrityksenä vaikuttaa positiivisesti sidosryhmiimme ja koko yhteiskuntaan. Miten voimme muuttaa toimillamme maailmaa pikkuisen paremmaksi? Yrityksillä on tähän myös yleensä paremmat mahdollisuudet kuin yksilöillä.

Kaupanpäällisiksi sosiaalisesti vastuulliset yritykset saavat paljon muutakin. Ne erottuvat kilpailijoistaan positiivisesti ja niiden brändinsä vahvistuu. Sijoittajat ja rahoittajat kiinnostuvat, ja yritykset saavat yleensä pääomaa paremmin ehdoin. He saavat helpommin hyviä yhteistyökumppaneita ja ovat muita halutumpia työnantajia.

Myös asiakkaat ostavat mieluummin vastuulliselta yritykseltä.

Vastuullinen toimintatapa tuo myös turvaa yrityksen tulevaisuuden varalle. Yritysten toimintaa koskeva lainsäädäntö tulee todennäköisesti kiristymään. Sijoittajien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden vastuullisuusvaatimukset tulevat kasvamaan. On parempi olla etunenässä viemässä positiivista muutosta eteenpäin eikä odottaa, että lainsäätäjä tai valvoja käskee.

Aloita ottamalla vastuu henkilöstöstä

Helpointa on aloittaa sosiaalisen vastuun ottaminen omasta henkilökunnasta. Ihmiset antavat työlle suuren osan elämästään. Työpaikkojen tunnelma kulkeutuu väkisinkin koteihin. Työnantajat vaikuttavat osaltaan siihen, millaiseksi työntekijöiden ja heidän perheidensä arki muodostuu.

Vastuullinen henkilöstöhallinto ei ole kuitenkaan vain liikuntaetuja ja työajanseurantaa. Se on terveen ja motivoivan työkulttuurin ja vastuullisten ja tehokkaiden toimintatapojen rakentamista.

Miten vastuullisesti yrityksesi toimii?

  • Miten teillä tehdään töitä? Miten työt jaetaan? Miten mitataan onnistumista? Uskalletaanko yrittää uusia asioita? Sätitäänkö virheistä? Miten ratkotaan työyhteisön ristiriitoja? Luotetaanko ihmisiin? Annetaanko ihmisille vapautta ja vastuuta?
  • Millä kriteereillä rekrytoidaan uusia ihmisiä? Onko rekrytointiprosessi henkilökunnan kannalta läpinäkyvä, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen? Vaikuttaako sukupuoli, ikä tai kansallisuus haastatteluun pääsyyn tai valintaan? 
  • Miten uudet työntekijät otetaan vastaan ja miten heidät perehdytetään?
  • Ovatko palkat ja bonukset perusteltuja ja kestäisikö niiden julkistus päivänvalon?
  • Ovatko esimiehet osaavia ja kykeneekö johto johtamaan ihmisiä niin myötä- kuin vastamäissä?

Monet yritykset ovat onneksi tajunneet, että hyvä kannustava yrityskulttuuri ja huolella mietitty henkilöstöpolitiikka vahvistavat yrityksen brändiä ja rakentavat hyvää työnantajamielikuvaa paremmin kuin vaikkapa yrityskuvakampanjat.

Maailmalta löytyy tästä kiinnostavia esimerkkejä. Monessa maassa ei ole Kelaa maksamassa vanhempainrahaa. Siksi Netflix tarjoaa työntekijöilleen 52 viikon palkallisen vanhempainvapaan ja Spotify 24 viikon.

Yhdysvalloissa sotaveteraanien on ollut hankala työllistyä. Siksi Starbucks rekrytoi USA:ssa juuri 25000 sotaveteraania ja heidän puolisoaan. Jatkossa se palkkaa 5000 lisää joka vuosi.

Sosiaalisen vastuun kohdistaminen omaan henkilökuntaan kannattaa, sillä henkilökunnan työn ilo ja motivaatio korreloivat suoraan ihmisten työssä menestymisen, työnantajamielikuvan ja yrityksen menestymisen kanssa.

Laita kumppanisuhteet kuntoon

Kun yrityksen henkilöstöasiat ovat kunnossa, on hyvä kääntää katse yrityksen muihin sidosryhmiin.

Joidenkin suuryritysten muutoin hyvässä maineessa on uhkaavia säröjä, joka koskee kumppaneita ja alihankkijoita. Jotkut suuryrityksistä käyttävät kokonsa tuomaa valtaa väärin liikesuhteissaan. Ilmenee hintojen poljentaa, kumppaneille epäedullisia sopimuksia, painostusta, joskus jopa suoranaista riistoa.

Yritysmaailmassa pätee sama sääntö kuin muussakin elämässä. Se miten kohtelet itseäsi pienempiä ja heikompia kertoo, millainen olet.

Yhteistyökumppanien valintakin on osa yhteiskuntavastuuta. Älä tee kumppanivalintoja pelkästään hinnan tai nopeuden perusteella, vaan varmista, että kumppaniyrityksesi toimivat rehdisti ja vastuullisesti.

Ulota sosiaalinen vastuu asiakkaisiin

Yrityksen on ulotettava sosiaalinen vastuu myös asiakkaisiinsa.

Sosiaalinen vastuu asiakkaista tarkoittaa, että heille tarjotut tuotteet ja palvelut ovat turvallisia, laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja, asiakkaalle helposti saavutettavia ja asiakkaat saavat tarvitsemaansa opastusta niiden käyttöön.

Sosiaalinen vastuu tarkoittaa

  • rehtiä ja vastuullista myyntiä, markkinointia ja asiakasviestintää.
  • läpinäkyvää ja oikeudenmukaista hinnoittelua.
  • ymmärrettäviä ja oikeudenmukaisia asiakassopimuksia ja selkeitä ja asiakasystävällisiä palautus- ja peruutusehtoja.
  • osaavaa aktiivista asiakaspalvelua, joka auttaa asiakkaita paitsi ostamisessa myös reklamaatioiden tai muiden ongelmatilanteiden ratkaisussa.

Tämä kaikki kuulostaa ehkä itsestäänselvyydeltä, mutta ei ole sitä! Jos kuluttajavirasto kuulisi kaikista asiakkaiden kokemista ongelmista ja alkaisi ratkoa niistä aiheellisimpia, se joutuisi todennäköisesti tuhatkertaistamaan henkilöstönsä määrän.

Monet yritykset ovat onneksi ottaneet asiakkaisiin kohdistuvassa vastuullisuudessa viime vuosina isoja harppauksia eteenpäin. He ovat alkaneet rakentaa tuotteitaan, valikoimiaan, prosessejaan ja toimintatapojaan aidosti asiakkaiden edun mukaiseksi. Näin he ovat helpottaneet asiakkaidensa ostamista ja muuttuneet asiakkaiden silmissä reilummiksi ja asiakaslähtöisemmiksi.

Suomen markkinoiltakin löytyy monia esimerkkejä.

Ikea ja Stadium tarjoavat kaikille tuotteilleen 365 päivän vaihto- ja palautusoikeuden. Gigantti kierrättää maksutta ihmisten vanhat kodinkoneet. S-ryhmä lisää jatkuvasti kasvipohjaisen ruoan osuutta valikoimissaan, jotta ihmiset voisivat syödä terveellisemmin.

Pankit tarjoavat senioreille ikioman palvelunumeron, jotta ikäihmisten olisi helpompi hoitaa pankkiasioitaan. Vuokra-asuntoa etsivät voivat valita ja vuokrata haluamansa Lumo-vuokrakodin suoraan netistä.

Asiakkaisiin panostaminen kannattaa aina. Palkintona on kasvavien myyntilukujen lisäksi asiakkaiden luottamus, arvostus ja lojaalisuus.

Auta ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia

Kaikkein vastuullisimmat yritykset ulottavat sosiaalisen vastuunsa myös oman liiketoimintansa vaikutuspiiriä pidemmälle.

Pankeista OP-ryhmä tarjosi viime kesänä kesätyöpaikan yli 1700 nuorelle. Nuori sai kesätyöpaikan voittoa tuottamattomasta yhdistyksestä, OP maksoi palkan ja yhdistys sai ilmaista työvoimaa.

Nordea taas on tukenut vuosien ajan Yrityskylää, jossa yläasteikäiset voivat harjoitella ja oppia yrittäjyyttä ja taloustaitoja kuten sijoittamista ja säästämistä. Nordean henkilökunta toimii Yrityskylässä nuoria avustavina ja opastavina pankkiireina.

Me Profinderissä olemme lähteneet mukaan Gubben toimintaan ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Gubbe on sosiaalinen yritys, joka etsii vähävaraisille ikäihmisille nuoria ystäviä eli Gubbeja. Gubbet käyvät viikottain auttamassa iäkkäitä ystäviään ulkoilussa ja kotiaskareissa.

Gubbe ratkoo todellista ongelmaa. Samaan aikaan kun 300000 yksinäistä ikäihmistä kaipaisi juttukaveria, ohjelmaa ja apua arkeensa, 66000 syrjäytynyttä nuorta on vailla työtä ja merkityksellistä tekemistä.

Gubben toimintaa rahoittavat yritykset, jotka tuntevat sosiaalista vastuuta yhteiskunnan hyvinvoinnista. Yritykset voivat koosta riippumatta tulla kummeiksi yksinäisille vanhuksille ja tarjota samalla nuorille merkityksellistä osa-aikatyötä. Me Profinderissa toimimme itse yhtenä kummiyrityksenä ja autamme edistyksellisen yritystietopalvelumme avulla Gubbea löytämään lisää yrityskummeja.

Tulisitko mukaan?

Tehdään kaikki porukalla maailmasta parempi paikka.

Lue myös:

9 tapaa käyttää dataa vastuullisesti

Vastuullinen data, yrityksesi uusi kilpailuetu

ESG – Kaikki mitä sinun on hyvä siitä tietää