Olet kuullut – ehkä moneen otteeseen – termin ESG. Tiedätkö kuitenkaan, mitä se tarkoittaa käytännössä ja miten se tulee vaikuttamaan EU-alueen yrityksiin?

ESG:llä tarkoitetaan yritysten ympäristövastuuseen, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviä tekoja, toimintatapoja ja periaatteita. Termi on lyhenne kolmesta englanninkielisestä sanasta, jotka ovat environment, social ja governance. 

ESG:n alkujuuret ovat kaukana 1960-luvulla. Tällöin alettiin ensi kertaa puhua sosiaalisesti vastuullisesta sijoittamisesta SRI:stä (Socially Responsible Investing) , jolla haluttiin paitsi tehdä rahaa, myös vaikuttaa maailman tilaan. Muutamat sosiaalisesti vastuulliset sijoittajat kiersivät jo 60-luvulla kaukaa yritykset, joiden toiminta kytkeytyi esimerkiksi tupakkateollisuuteen, aseisiin tai yhteiskunnallisiin konflikteihin. 

ESG:n varsinainen käynnistäjä lienee kuitenkin Yhdistyneiden kansakuntien entinen pääsihteeri Kofi Annan, joka loi ESG:n ideologian johtaessaan Global Compact Iniativea 2004. Siellä hän esitti näkemyksen, että yritysten tapa hoitaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuutaan sekä hallintoaan ja hallita niihin liittyviä riskejä kertoo niiden yleisestä johtamistavasta. Tämä taas kertoo siitä, miten yritykset tulevat menestymään kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla ja miten tuottoisia kohteita yritykset ovat sijoittajille. Kofi Annan myös rohkaisi sijoittajia integroimaan ympäristövastuun, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan yhdeksi kokonaisuudeksi valitessaan sijoituskohteita. 

Vuonna 2006 Yhdistyneet kansakunnat julkaisi vastuullisen sijoittamisen periaatteet, joiden pohjalta institutionaaliset sijoittajat alkoivat integroida ESG-dataa investointiprosesseihinsa. Yhdeksän vuotta myöhemmin 195 YK:hon kuuluvaa maata osallistui Pariisin ilmastokokoukseen tavoitteenaan ilmastonmuutoksen hidastaminen. Kokouksessa tehtiin historiallinen Pariisin ilmastosopimus, jossa jäsenmaat asettivat tavoitteekseen rajata maapallon lämpötilan nousun 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. 

Silti muutos on edennyt hitaasti. Myös ESG terminä ja asiana on pysynyt aika tuntemattomana viime vuosiin saakka.  

Muutos toimintatapoihin on välttämätön.

Nyt maailma näyttää havahtuneen toden teolla ESG:n tärkeyteen.

On tullut selväksi, että elämäntapamme on pitkässä juoksussa kestämätön maapallolle. Ilmasto lämpenee, meret kärsivät, luontokato vaivaa, luonnonvarat hiipuvat. Väestön tuloerot kasvavat ja samalla köyhyys, levottomuudet ja väkivaltaisuudet lisääntyvät. Koko luomakunta voi huonosti. 

Emme edes pienessä pohjoisessa Suomessa elä kestävästi. Meriliikenteen jätteitä lasketaan Itämereen, Helsingin keskustassa lapioidaan hiilikasaa uuneihin kaukolämmön tuottamiseksi ja hiili karkaa monilta pelloilta vielä ilmaan ja vesistöihin. Seurauksena on, että Itämeri on aiempaakin kehnommassa jamassa, sinilevä täyttää uimavedet ja monet arvokkaat luontokappaleet ovat henkitoreissaan. Ympäristön suhteen elämme vielä monella tapaa samoin kuin 1960-luvulla.

Sosiaalisessa hyvinvoinnissammekin on parannettavaa. Työväestö uupuu, nuoriso oireilee ja vanhukset ovat puutteellisella hoidolla. Segregaatio pahenee, köyhyys lisääntyy ja lapset, tulevaisuudet toivot, istuvat sohvilla kännykkä käteen liimattuna ja liikkuvat liian vähän. 

Moneen asiaan voimme kuitenkin vielä vaikuttaa. Yhden ihmisen panos paremman maailman hyväksi on rajallinen, mutta kun asiaan tarttuvat toden teolla ja yhtä aikaa viranomaiset, sijoittajat, rahoittajat, yritykset, yhteisöt ja kuluttajat, alkaa tapahtua. 

EU ilmastonmuutokseen vastaiseen taistoon.

EU on aloittanut ilmastonmuutoksen vastaisen taiston nyt isolla kädellä.  EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal 2019) ilmastotavoitteena on saavuttaa kaikissa jäsenmaissa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä ja 55 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi EU on päättänyt alkaa toimillaan konkreettisesti suojella luonnon monimuotoisuutta, kehittää kiertotaloutta ja vähentää saasteita. 

Käytännössä EU:n toimet tarkoittavat EU:n lainsäädännön kehittämistä siten, että jäsenvaltioiden yrityksissä toiminnan ympäristöystävällisyydestä tulee pakollista, ei vapaaehtoista.

Jo vuonna 2018 EU otti käyttöön suuria yrityksiä koskevan direktiivin ei-taloudellisen informaation raportoinnista. Nyt oletuksena on, että uudet ilmastotavoitteita tukevat direktiivit ja lait tulevat koskemaan kaikenkokoisia yrityksiä. 

EU on myös kehittänyt luokittelujärjestelmän (European Union Taxonomy, jonka avulla toimialojen ja yritysten vastuullisuudelle ja ekologisuudelle voidaan antaa yleisarvosanoja. Arviointiperusteina ESG:n lisäksi on muun muassa luonnon monimuotoisuus ja saasteiden käsittely. Ensimmäisinä taksonomian kanssa pääsevät puuhaamaan finanssialan toimijat, joiden on raportoitava vuodesta 2022 alkaen, miten ja missä laajuudessa heidän nykyiset tuotteensa soveltuvat EU:n vastuullisuusluokitteluun. 

Raha on sekä keppi että porkkana.

Yritysten perustehtävänä on tuottaa omistajilleen voittoa, joten raha on niiden toiminnan muuttamiseksi hyvä keppi ja porkkana. 

Liki 200 Euroopan instutionaalista sijoittajaa lähetti joulukuussa 2020 EU-johtajille avoimen kirjeen, jossa he ilmoittivat lähtevänsä täysillä mukaan EU:n kestävän kehityksen talkoisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat tulevat suosimaan jatkossa sijoituskohteina ekologisesti ja vastuullisesti toimivia yrityksiä ja tarjoavat niille rahaa paremmin ehdoin. 

EU:n komissiokin tietää, että rahalla voi ohjata tekemistä haluttuun suuntaan. Sen tavoitteena on kerätä Vihreän kehityksen investointiohjelman kautta tällä vuosikymmenellä minimissään 1000 miljardin euron potti yksityisiä ja julkisia investointeja. Ympäristöystävälliseen kehitykseen tarjotaan nyt isolla kauhalla rahaa ja muita resursseja. 

EU on laatinut vastikään myös Kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman (Sustainable Finance Action Plan), jonka ensimmäisiä osia otettiin käyttöön maaliskuussa 2021. Suunnitelman tavoitteena on ohjata pääomia epäekologisilta toimialoilta kestäviin sijoituskohteisiin.

Vaikuta valinnoillasi.

Nyt jo edesmennyt YK:n Kofi Annan oli aikoinaan oikeassa. Tutkimusten mukaan ne yritykset, jotka suoriutuivat hyvin ESG-mittareilla suoriutuivat yleensä hyvin myös taloudellisesti. Kyse on johtamisjärjestelmästä. Useimmat näistä yrityksistä ovat asettaneet toiminnalleen konkreettiset ESG tavoitteet ja seurattavat mittarit niiden saavuttamiseksi. Näillä yrityksillä on prosessit, periaatteet ja käytännöt kunnossa niin ESG-asioissa kuin muussa liiketoiminnassakin. 

Niillä yrityksillä, jotka suoriutuivat kehnosti ESG:ssä oli usein muitakin ongelmia. Sen lisäksi, että ne joutuivat maksamaan pääomastaan enemmän, yritysten talous heittelehti, väki vaihtui, prosessit prakasivat, hallinto oli huonoa ja joskus oli jopa taloudellisia väärinkäytöksiä. 

Jos olet vaihtamassa työpaikkaa, valitse vastuullisesti toimiva yritys alasta ja koosta riippumatta. 

Tee samoin, kun valitset alihankkijaa, yhteistyökumppania tai palveluntarjoajaa.

Jos työskentelet yrityksessä, varmista, että se hoitaa hyvin ympäristö- ja yhteiskuntavastuutaan ja noudattaa hyvää hallintotapaa. 

Jos toimit alalla, jonka liiketoiminta edistää ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa tai joka kohtelee henkilöstöä huonosti, nyt on kiire muuttaa suuntaa.  

Äänestä parempaa tulevaisuutta myös jokapäiväisillä valinnoillasi. Kanna huolta paitsi itsestäsi läheisistäsi, myös niistä, joilla menee huonommin tai jotka eivät pysty pitämään itse puoliaan. Sijoita ESG-rahastoihin ja ESG-osakkeisiin. Suosi vastuullisia kauppoja, palveluntarjoajia ja yrityksiä. Älä osta yritykseltä, joka ei välitä luomakunnan hyvinvoinnista tai kulkee lain nurjalla puolen. Jokainen teko on tärkeä. 

Profinder tarjoaa vastuullisesti toimiville yrityksille vastuullisesti tuotettua yritys- ja kuluttajadataa hyviin tarkoituksiin. Tutustu edistyksellisiin palveluihimme. 

Lue myös:

9 tapaa käyttää dataa vastuullisesti

Vastuullinen data, yrityksesi uusi kilpailuetu

Vastuullinen datan käyttö korostuu Koronan jälkeen